Linux on kirjoitettu kokonaan alusta lähtien käyttämättä lisensioitua materiaalia. Linuxissa voidaan kuitenkin ajaa muille UNIX-versioille tarkoitettuja ohjelmia ja tästä ansiosta Linuxia voidaan siis pitää UNIX-kloonina.
Linux vaatii prosessoriksi vähintään 386SX:n. Matematiikkaprosessori ei ole välttämätön sisäänrakennetun emulaattorin ansiosta, mutta jos sellainen koneesta löytyy, nopeuttaa se liukulukulaskentaa.
Linux vaatii toimiakseen vähintään 2 Mt keskusmuistia. Ylettömän virtuaalimuistin käytön välttämiseksi 4 Mt on kuitenkin paljon suositeltavampi. Graafisen käyttöliittymän miellyttävään käyttöön 8 Mt on käytännön minimi. Linuxilla on tehokas tapa käyttää keskusmuistia. Usein muistimäärän kaksinkertaistaminen nopeuttaa paljon enemmän kuin prosessorin nopeuden kaksinkertaistaminen.
Graafiseen käyttöliittymään tarvitaan lisäksi VGA tai parempi näytönohjain. Lisäksi osoitinlaite on suositeltava.
Suosituimman levitysversion asennus kaikkine osineen vaatii levytilaa noin 200 Mt. Neljän CD-levyn sarjasta on myös mahdollista saada kiintolevylle täytettä useita gigoja.
Ennen asennuksen aloittamista on erittäin tärkeää tietää, että Linuxin kiintolevyn välimuisti kirjoittaa muuttuneet tiedot levylle vasta joskus melko pitkänkin viiveen jälkeen. Virtakatkaisijan käyttö koneen sulkemiseksi on siis ehdottomasti kielletty.
Linuxille on tarjolla useita kehittyneitä tiedostojärjestelmiä. Suosituin on kuitenkin ext2fs, joka tarjoaa 4 Tt osion kokorajoituksen, 256 merkin pituiset tiedostonimet ja Unixin vaatimat käyttöoikeudet ja linkit. Tilanvarauksen yksikkö on 1 kt, eikä FAT:n tavoin pääse syntymään hukkatilaa niin usein. FAT:n varausyksikkö voi olla jopa 32 kt ja tyypillisesti puolet käytetystä levytilasta onkin tyhjää.